TYÍKOKEMUS



TYÖKOKEMUKSISTA

Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteilijä. Yht.kunt.tieteiden kandina olisinkin säilynyt elleivät ammattikorkeakoulut olisi tulleet ja ottaneet yliopistollisia arvoja käyttöönsä, joten erotukseksi niistä titteleistä me yliopistosta valmistuneet yhteiskuntatieteilijät olemme maistereita. Samasta sanasta indoeurooppalaisissa kielissä tulee "mestari"-nimityskin mutta kun me suomalaiset olemme niin "vaatimattomia käännöksissämmekin".
Toki minulla on parikin väitoskirjaa kesken - psykologian väitöskirjaani ohjannut professorinikin meni ja kuoli. Ja koska aiheeni "Suomalaisen mielen ja kielen toiminnallisesta syvyyspsykologiasta" (verrattuna siis muun euroopan indoeurooppalaisperinteiseen hahmottamiseen) on sen verran hankala yliopistoihin nykyisin pesiintyneille "aivotutkimuspsykologeille" on minun ollut hankala löytää väitöskirjalleni asiaan perehtynyttä vetäjää. Olen laillistettuna psykologina kouluttanut eri alojen ihmisiä yli 20 vuotta itsensä kehittämisestä ja urheilupsykologiaan. Olin 90-luvun puolessa välissä eräiden arvovaltaisten ei-poliittisten tahojen mielestä johtava OTO-urheilupsykologi Suomessa, koska valmensin montaa silloin menestynyttä ryhmäämme ja yksilöä (matka- ja päiväraha pohjalta muuten).

Koko Kumparelaskijoidemme nousu maailman huipuille tapahtui noihin aikoihin. Samaten olin mäkihyppymaajoukkueemme psyykkaaja Hannu Lepistön ollessa päävalmentajana ja Mika Kojonkosken apulaisvalmentajana psyykkiseen puoleen kouluttumassa. Jousiampuja Jari Lipponen ja maratoonari Harri Hänninen kävivät jopa eduskunnan sohvalla "palautumassa" ja henkistä valmennusta saamassa.
Firmamme nimi on Suomen Hypnoosi- ja Psykovalmennuskeskus oy, jonka koulutuspäällikkö olen ollut toistakymmentä vuotta. Sivut löytyvät sujuvasti hakusanalla "hypnoosi". Yksityisterapiaa tein vuosina 1990-95 psyko- ja hypnoterapeuttina Alavudella, Vaasassa Medi-centrassa psykologina ja Diastole vaihtoehtolääkäriasemilla terapeuttina eri terapioita soveltaen.

Nykyisin valitsen terapiamuodon asiakkaan lähtökohdista - ja toki terveemmätkin tarvitsevat nykykiireisenä aikanamme työ- ja vapaa-ajanohjausta eri muodoissa. Helsingin Diakonissalaitoksella, jossa olin monta vuotta yhteistyössä fysioterapeutti, nykyisen maisteri Jukka Viitasaaren kanssa minua alettiinkin kutsua etunimeäni soveltaen "Tera-pertiksi".

Olin myös Tampereen yliopiston näyttelijänvalmistuslaitoksen opettajana vuosina 1991-95 Reima Kampmannin seuraajana sekä psyykaten että opettaen suggestiivisiä ja hypnoottisia näyttelijäntaitoja opiskelijoille.

Tämän hetken psyykattaviani ovat esim. Kimmo Lehtonen (amatöörikeilaaja, joka on voittanut viime vuosina jos mitä EM- ja MM-mitaleita, Jussi Välimäki (joka juuri voitti Tyynenmeren arvostetun rallin). Aikoinani psyykkasin 6 vuotta Suomen kumparelaskijoiden MM-ryhmää Naganoon 1998 asti, mäkimiehiä Hannu Lepistön aikaan 1993-95, Suomen jousiampujien Olympiajoukkuetta 2 vuotta ja yksityisesti Jari Lipposta. Myös AKK:n kouluttajana olen ollut useita kertoja (jopa Kimi Räikkösen ja Sanna Pinolan). Olin myös Olympiakomitean palloilulajien valmentajien OTO-valmentajana vuosia. Valitettavasti Ilkka Kanervan aikana ei satsattu valtakunnallisesti urheilupsyykkaukseen esimerkiksi yleisurheilupuolella.

Kulttuuria ja urheilua siis! Olen tehnyt monia kuunneltavia levyjä ja lukuisia kirjoja. Myös näytelmiä. Esimerkkinä "Sampo-passio" kansanmusiikkirock-ooppera, jota esitettiin aikoinaan Seinäjoen kaupunginteatterissa ja osia siitä yhä Kaustisella.

Minut valittiin 1984 Suomen ensimmäiseksi Populaarimusiikin Läänintaiteilijaksi Vaasan lääniin. Toimessani olin kaksi kautta eli 6 vuotta, jonka jälkeen sain 1-vuotisen apurahan.

Poliittisesti olen ollut aina asioihin sitoutunut mutta poliittisesti sitoutumaton. "Independent" eli "itsenäinen" niin kuin muut eurooppalaiset asian selkeästi ilmaisevat.

Kokemuksenani politiikan saralta on esimerkiksi Presidenttiehdokkuus 1994 (lähes 100 000 ääntä). Kansanedustaja olin vuosina 1995-99. Tampereen kaupungin valtuustossa 2000-2004 olin Valtuuston II varapuheenjohtaja ensimmäisen kauden mutta eduskuntavaalien tähden jättäydyin enää Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäseneksi. Olen edelleen kaupunginvaltuustossa. Olin myös Treen ylioppilaskunnan valtuustossa sitoutumattoman Pirkkalaisen Nuijan edustajana vuosina 1976-78 vaikka poliittiset tahot sen autuaasti unohtivatkin esimerkiksi TAMYn juuri juhliessaan 70-vuotista taivaltaan. Poliittistakin näkemystä ja kokemusta siis on.