ARKISTO > HENKISESTI KEHITTÄVÄSTÄ POLITIIKASTA



HENKISESTI KEHITTÄVÄSTÄ POLITIIKASTA

Tavattuani Dalai Laman Intercontinental Strandissa hänen vierailtuaan Suomessa muistaakseni 1998 jäi minulle entistä selkeämpi kuva politiikan henkisyyden eri tasoista. Kiinan ja Nokian ja muiden kehittyvien kauppasuhteiden pelossa "Hänen Kunnianarvoisuuttaan" ei päästetty Suomen eduskuntaan. Siksi hänelle järjestettiin mahdollisuus tavata meidän päättäjiämme Strandissa tapaamisen merkeissä.

Ja olihan meitä siellä. Jopa henkevä Kimmo Sasi ilmeisesti ajamassa Pirkanmaan "TAO-asioita" kun tie-asioihin ei maallisemmista syistä tohtinut oman maakuntansa eduksi puuttua - toki jonkun eduksi ei puuttunut. Ja kysymykset olivat "normaalin" poliittisia "hyvää päivää kirvesvartta" -meininkiä.
Jo kättelyvaiheessa avasin kosmismaallisen pelin suomalaispoliittisesti epäperinteisesti eli käytin perinteisempää diplomatiamenetelmää - ajan henkeen sovellettua kalevalaisasennetta. Kun Dalai Lama tuli minun kohdalleni kättelyssä suhteutin Ajan ja Paikan tervehtimällä häntä luovasti tilanteeseen sopivalla tervehdyksellä:
"IT´S TIME TO MEET YOU".

Tuntui kuin aika olisi lauseeni jälkeen pysähtynyt ja paikka eli tila tiivistynyt. Hänen kunnianarvoisuutensa, 14. Dalai Lama, myötätunnosta inkarnoitunut Buddha hymyili aurinkoisesti ja lämmitti kädellään kättäni ja sanoi jotain, joka upposi minuun niin syvälle että se meni melkein ohi. Kun katsoin ympärilleni kaikki muutkin läsnäolijat olivat hymyssä suin.

KIINAN MAAKUNTA

Kun varsinainen kyselytunti oli lopuillaan päätin hivenen näsäviisaasti ottaa kohtalon mukaan henkiseen politiikkaan ja kysyin muiden kauhuksi että "mitäs jos se olikin hyvä asia että Kiina yli-intoisessa primitiiviskommunismissaan valtasi Tiibetin? Meinaan sitä, että kun tietynlainen kohtalousko ja johdatuksellisuus kuuluu henkiseen maailmankuvaan, niin ehkäpä muun maailman kannalta oli hyväksi että Hänen Kunnianarvoisuutensa saatiin ulos täysin itseensä sulkeutuneesta Tiibetistä. Me muut olisimme jääneet paitsi hänen ilonsanomaansa ja näkemyksiään, jos hän olisi jatkanut elämäänsä kaikilta ulkopuolisilta suljetussa sisäpiirivaltakunnassa?"
Suunnilleen näin kysymykseni asettelin muistaen esimerkiksi Paul Bruntonin epätoivoa 1930-luvun puolivälistä, kun hän jo silloin kuuluisana henkisenä asiantuntijana ei edes suhteillaan saanut lupaa tulla Tiibetiin, puhumattakaan sen pyhimmistä alueista kuten Kailas-vuoresta tai Lhasasta.

Aurinkoinen hymy levisi entisestään tämän Nobelin rauhanpalkinnonkin saaneen maanpakolaisen kasvoilla, kun hän vastasi suunnilleen, että "toki olen tullut tätäkin ajatelleeksi, sillä kaikellahan on kosmisessa punoksessa oma tarkoituksensa".
Henkisempi politiikka on syvällisemmän diplomatian oppimista. Aivan kuten puolueetkin useimmiten kuvastavat sitä tasoa ihmisenä kasvussa ja olemisessa millä heidän jäsenensä ovat, samalla tavalla voi "puolueen vaihtaminen kuvata kasvua ihmisenä".

Voikin olla että juuri puolueet omassa hengettömyydessään näinä päivinä pelkäävät eniten ihmisten luonnollista kasvua ja kehitystä, koska pelkäävät menettävänsä tämän kehityksen myötä kannatustaan.

KUN PIDETÄÄN IHMISTEN HENKINEN JA PSYKOLOGINEN KASVU KURISSA NIIN SAAMME PITÄÄ VALTAMME MUUTTUMATTOMANA, tuntuvat nykypäättäjämme päättäneet.


Takaisin